// Wankku ja Tulikukka tänne //
Nuori rautias tamma ravasi heinikossa. Hän nautti viilentävästä tuulenvireestä, joka tarttui myös tamman punertavaan harjaan. Tuo nuori puoliverinen rautias oli Tulikatse. Tulikatseen askellus oli kevyttä ja lennokasta.
Pian tamma pysähtyi ja katsahti taivaalle. Pilviä ei näkynyt ja tuo suuri kuumuuden lähde vain paahtoi minkä kerkesi. Tulkatse laski päänsä ja söi muutaman ruohon tupsun. Ruohoa oli todellakin paljon. Välillä pitempää toisinaan taas lyhyempää.
' Täällä on kyllä todella hyvää ruohoa, ' tamma ajatteli syödessään. Tulikatseen mieleen alkoi palautua hänen varsa-aikansa. Tuolloin tamma oli asunnut pohjoisemmassa, jossa oli paljon niukemmin ravintoa eikä ruoho ollut aina edes vihreää vaan usemmin kuivahtanutta. Täällä oli selvästi paremmat olot kuin Tulikatseen aiemmalla kotiseudulla.
Syötyään tarpeeksi tamma kohotti päättään ja oli hetken aivan hiljaa. Hän kuunteli ääniä ympärillään ja koetti varmistautua, että lähettyvillä ei ollut minkäänlaisia petoja. Tulikatseen onneksi seutu oli rauhallinen ja hän voisi taas rentoutua. Tamma lähtikin ravaamaan ympäri aukiota. Hän nautti tuulesta.
Pääsivu 
Latest images