Hevosten värit ja geenit

Kuten kaikkien ulkomuodot, myös hevosten väritykset määräytyät geenien mukaan, jonka ne perivät vanhemmiltaan. Kaikkien kummallisten väritysten genetiikkaa ei ole määritetty ja jokaisella on hieman omanlaisensa tyyli tuoda ne esille, mutta pyrin seuraavassa perehdyttämään teidät geenien ja väritysten ihmeelliseen maailmaan sillä tiedolla ja taidolla, jonka itse omaan.

Perusvärit

Jokaisen värityksen pohjana toimii kahden geenin ja värityksen vaikutukset. Nämä väritykset ovat rautias ja musta eli A/a-geeni ja E/e-geeni (agouti & extension). Myös ruunikko voidaan lukea perusväriksi, sillä se on A-geenin ja E-geenin yhteisvaikutuksesta syntynyt väritys.

Rautias (Chestnut, sorrel), ee-geeni

Rautias väritys on hevosmaailman ehkäpä yleisin väritys ja tämän värityksen sisälle mahtuu monia erilaisia sävyjä. Perusperiaate on kuitenkin, että hevonen on tasaisen ruskean värinen samanvärisellä tai hieman vaaleammalla tai tummemmalla jouhilla.
Värisävyjen syytä, sitä miten ne kullekin rautiaalle (tai muille väreille) määräytyvät, ei tiedetä.

Sävyjä

* Vaaleanrautias (tasaisen "beigen" värinen)
* Vaaleanpunarautias (tasaisen vaaleanrautias, jossa punertava sävy)
* Rautias, "sorrel" (keskiruskea tai hieman punertavaan vivahtava väritys)
* Punarautias (selvästi syvän punertavanruskea väritys)
* Tummanrautias (hyvin tummanruskea, jopa mustaan sekoitettava väritys)
* Tummanpunarautias (hyvin tummanruskea, jossa punertava sävy)

KUVA!

Geenit

AA/Aa/aa

+

ee

Jokainen hevonen josta puuttuu E-geeni on rautias tai rautiaspohjainen. Tästä syystä kaksi rautiasta hevosta voi saada vain rautiaan (tai rautiaspohjaisen) varsan.

ee + ee = rautias
ee + Ee = musta, ruunikko tai rautias (riippuen A-geenista, kts. Ruunikko!)
ee + EE = musta tai ruunikko

---

Musta (Black), E-geeni

Musta väritys on taasen harvinaisempi väritys, vaikka joillain roduilla (esim. Friisiläinen) se on ainoa sallittu väritys. Musta hevonen on musta hevonen jouhineen päivineen. Mustalla värityksellä ei varsinaisesti ole olemassa sävyeroja, mutta jotkin geenit voivat vaikuttaa siihenkin. Tällaisia geenejä ovat mm. C-geeni ("cream-geeni", ei aina vaikuta näkyvästi), Z-geeni ("silver-geeni"), At-geeni ja D-geeni ("dun-geeni", aiheuttaa mustalla hevosella hiirakon värityksen).

Sävyt

* Musta (ympäri vuoden pikimusta)
* Kulomusta (kesäaikaan väritys vaalenee niin, että hevonen näyttää tummanrautiaalta tai -ruunikolta, mahd. C tai Z-geenin aiheuttama)
* Black and tan, Brown, Seal-brown (kts. At-geeni eli Brown)

KUVA!

Geenit

aa

+

EE / Ee

Mustassa tai mustapohjaisessa hevosessa ei ole ollenkaan A-geenia. Mustan hevosen voi siis saada vain jos A-geeni puuttuu (hevosella on aa-geenipari), muussa tapauksessa siitä tulee ruunikko tai jos E-geeni tipahtaa pois, rautias.

EE + EE = musta (jos A-geeni puuttuu, ruunikko jos A-geeni löytyy)
EE + Ee = musta (jos A-geeni puuttuu, ruunikko jos A-geeni löytyy )
Ee + Ee = musta tai rautias (jos A-geeni puuttuu ja E-geeni säilyy -> musta, jos A-geeni -> ruunikko, jos ee -> rautias)
Ee + ee = musta tai rautias (sama kuin ylemmässä)

---

Ruunikko (Bay), A-geeni & Brown, At-geeni)

Ruunikko

Ruunikko on rautiaan kanssa hyvin yleinen väritys(pohja). Ruunikolla hevosella on yksinkertaisimmillaan ruskean rungon omaava hevonen, jolla on mustat jouhet sekä mustaa jaloissa polviin ja kintereisiin saakka sekä mustaa turvan ympärillä. Joillain ruunikoilla hevosilla voi olla myös siima eli selkärankaa pitkin harjasta häntäjouhiin kulkeva ohut, tumma viiva.
Sävyjä ruunikolla on yhtä paljon kuin rautiaallakin, vaikka musta väritys ei hevosessa muutukaan.

Sävyjä

* Vaaleanruunikko
* Vaaleanpunaruunikko
* Ruunikko
* Punaruunikko
* Tummanruunikko
* Tummanpunaruunikko
* Mustanruunikko (liki musta, usein vaikea erottaa mustasta ilman geenien tarkistusta).

KUVA!

Geenit

AA / Aa

+

EE / Ee

Ruunikko hevonen tarvitsee kummatkin geenit, A:n ja E:n, jotta väri olisi "näkyvä." Tästä syystä ruunikon hevonen kanssa voi vastapuolesta riippuen saada joko rautiaita, mustia tai ruunikoita varsoja. Ns. True bay (tosiruunikko) on hevonen, jolla on AA + EE -geeniparit ja tästä syystä sen jokainen varsa on ruunikko(pohjainen).

Villiruunikko

Joillain villin tyypin hevosilla (esim. mustangit) voi esiintyä ns. villiruunikon väritystä jossa muuten ruunikon hevosen jalat ovat jääneet päävärin värisiksi tai mustaa on vain vuohisniveleen saakka. Yhtälailla myös ruunivoikko tai muut ruunikkopohjaiset väritykset voivat olla tämänlaisia.

Geenit

A+

+

EE/Ee

Villiruunikon väritys merkitään siis +-merkillä (joka on "kiinnittynyt" A-geeniin) ja ilmeisesti sen kantajassa väritys myös näkyy (on dominoiva), mutta tietysti vain ruunikossa tai ruunikkopohjaisessa hevosessa.

Brown

"Brownilla" hevosella ei ole olemassa varsinaista suomennettua nimitystä. Brown tai Black and Tan-värityksinen hevonen on musta, mutta sillä on oranssihtavanruskeita merkkejä turvan, silmien ja usein myös mahan alla, jonka lisäksi hevosen musta väri voi taittua reilustikin tummanruskean suuntaan.

Sävyjä

* Brown / Black and Tan / Seal brown

Geenit

Ata / AtAt

+

Ee / EE

Jotta hevonen olisi brown, se tarvitsee parikseen E-geenin sekä Ata tai AtAt-geenipari(t). Myös tavallinen rautias tai joissain tapauksissa ruunikko (AtA-geenipari) voi kantaa At-geenia ilman, että se ulkoisesti näkyy, mutta varsasta voi tulla brown jos sopivat geenit tulevat kohdalle.

Ata/AtAt + Ee/EE = brown
AtA + Ee/EE = ruunikko (kantaja)
AtA + ee = rautias (kantaja)
Ata/AtAt/AtA + ee = rautias (kantaja)

Vaalentajat ja tummentajat

On olemassa monenlaista geeniä joista esimerkiksi yksi vaalentaa hevosen väriä, toinen tekee hevosen lumivalkoiseksi ja yksi tummentaa perusväriä. Lisäksi on myös muutamia muita geenejä, jotka vaikuttavat hevosen perusväriin (rautias, ruunikko, musta) hieman eri tavoin ja aikaansaa uusia värityksiä.

Kimo (Grey/Gray), G-geeni

"Harmaa" tai "valkoinen" hevonen. Kimo hevonen syntyy perusvärinsä värisenä, tummana ja tummaihoisena, mutta iän myötä sen väritykseen tulee jokaisen karvanlähdön myötä enemmän ja enemmän valkoisia karvoja kunnes hevonen on muutamien vuosien päästä hyvin vaalea tai jopa valkoinen. Kimo hevonen voi valkeiden karvojensa alla olla minkä tahansa värinen.

Sävyjä

* Tummankimo (Valkeita karvoja on vain vähän, usein nuorehko hevonen)
* (Rautiaan/mustan/ruunikon yms.) kimo
* Vaaleankimo (Valkeita karvoja on jo paljon)
* Kärpäskimo (Hevonen on vaaleankimo, mutta pääväristä on jäänyt pieniä pisteitä karvaan jäljelle)

KUVA!

Geenit

Mitkä tahansa geenit

+

Gg/GG

Kimo hevonen voi olla minkä tahansa värinen pohjimmiltaan ja värityksen näkeekin parhaiten, kun hevonen on vielä varsa. Ajan myötä asian selvittäminen käy vaikeammaksi. G-geeni on dominoiva ("päällekäyvä", syrjäyttää muut geenit alleen) joten esim. GG-geeniparin omaavan kaikki varsat tulevat olemaan kimoja ja Gg-geeniparin omaavankin varsoista 50% on mahdollisuus kimoon väritykseen.

---

Valkoinen, (dominant white), W-geeni

Dominant white-värinen on hevosmaailman "albiino", vaikka hevosilla ei varsinaisesti ole albiino-väritystä. Valkoinen hevonen syntyy valkoisena tai liki valkoisena ja muuttuu viimeistään aikuisena ihan valkoiseksi, vaikka siinä ei olisi ollenkaan kimon geeniä (G-geeniä). Valkoisen hevosen iho on myös vaaleanpunainen, mutta silmien väriin se ei vaikuta joten suurimmalla osalla on ruskeat silmät.

Sävyjä

* Dominant white, Valkoinen

KUVA!

Geenit

mitkä tahansa geenit

+

Ww / WW (?)

W-geeni on hyvin dominoiva joten sen alle jää kaikki muut geenit. Joidenkin tutkimusten mukaan homotsykoottinen dominant white (WW-geenipari) olisi letaali eli varsa kuolisi jo kohdussa tai hyvin pian syntymisenä jälkeen, mutta varmaa tietoa tällaisesta ei ole.

---

"Sooty", STY-geeni

Allekirjoittaneellekin hieman vieraampi värityksen muoto, jossa perusväriselle hevoselle tulee tummempia karvoja väritykseen. Tummia karvoja on usein selän alueella sekä kasvoissa otsan ja turvan välisellä alueella. Vaikuttaisi siltä, että "sootyness" näkyisi mm. rautiailla, ruunikoilla, voikoilla ja ruunivoikoilla hevosilla eli rautiaspohjaisilla hevosilla.

Sävyjä

* "Sooty" rautias/ruunikko/voikko/ruunikko

KUVA!

Geenit

AA / Aa / (aa) + Ee / (ee) [+ Ccr]

+

STYSTY / STYsty

Sooty-geenillä ei ole varsinaisesti omaa merkitsemiskirjaimia, sillä sitä ei tunneta niin tarkkaan, mutta merkitään se nyt tuolla tavoin.

---

Liinakko (flaxen chestnut), F-geeni

F-geeni vaikuttaa ainoastaan rautiaaseen värityksen, jonka takia musta tai ruunikko hevonen voi vain kantaa sitä. Liinakko hevonen on rautias, jonka harjas ja häntäjouhet ovat muuttuneet hyvin vaaleiksi verrattuna rungon väriin. Sävyltään liinakko voi olla mikä tahansa rautiaan sävyinen, mutta yleensä hevonen on selvästi vaaleampi jolloin sen voi helposti sekoittaa voikkoon.

KUVA!

Hopea (silver), Z(Z/z)-geeni

Vastavuoroisesti mustapohjaisilla hevosilla on oma harjan (ja muun mustan värin) vaalentaja, Z-geeni. Rautiaalla väritys ei näy, mutta rautias voi kantaa sitä itsessään piilevänä. Musta(pohjaise)lla ja ruunikko(pohjaise)lla hevosella se kuitenkin aiheuttaa seuraavanlaisia "oireita";

Musta (aa + Ee/EE) + Z(Z/z) = Hopeanmusta

- Mustasta hevosesta tulee vaaleampi, tuhkanruskea tai nimen mukaisesti hopeamainen (usein hopeaselkäinen jalkojen ollessa tummemmat) ja hopeanmustan hevosen harjas on vaalentunut huomattavasti, jopa valkoiseksi saakka. Vaikuttaa samalla lailla myös mustapohjaisiin värityksiin.

Ruunikko (AA/Aa + EE/Ee) + Z(Z/z) = Hopeanruunikko

- Rungon väri pysyy samana, mutta musta alueet kuten jalat ja turpa muuttuvat vaaleammiksi ja harjas sekä häntäjouhet vaaleiksi, jopa valkoisiksi. Vaikuttaa samalla lailla myös muihin ruunikkopohjaisiin värityksiin.

KUVA!

Pangare (Pangáre), P-geeni

Värimuunnokselle ei ole olemassa omaa suomennostaan, mutta pangare-geeni näkyy (on dominoiva) ainoastaan rautiaassa tai rautiaspohjaisessa hevosessa (mustapohjaiset voivat sitä kantaa). Pangare-geeniä kantava rautias/ruunikko hevonen on jaloistaan, mahanalueelta, silmien ympäriltä ja turvastaan selvästi vaaleampi. Yleinen useilla villeillä roduilla, haflingerin hevonen on hyvä esimerkki tämän geenin kantajasta ja useilla suomenhevosilla on myös pangare-geeni.

KUVA!

Päistärikkö (Roan), Rn-geeni

Päistärikollä hevosella (riippumatta sen perusväristä) on tumma pää, harja ja jalat, mutta sen keskiruumis on vaalentunut huomattavasti. Päistärikköjä hevosia voidaan usein sekoittaa kimoon hevoseen, mutta päistärikkö hevonen syntyy edellä kuvaillun näköisenä ja pysyy sellaisena koko elämänsä ajan siinä missä kimo hevonen vaalenee vanhetessaan.

KUVA!

Kermageenit

Cream-geenit eli suomennettuna kermageenit vaikuttavat rautiaan väriseen vaalentaen sitä. Tästä syystä se käyttäytyy eri tavalla erivärisen hevosen kanssa ja mustassa värissä se ei näy tuskin ollenkaan. Yhden kermageenin omaavien hevosten iho on tumma (voi syntyessään olla vaaleanpunertava, mutta tummenee) ja silmät ruskeat tai meripihkanruskeat.

Perusväri + Ccr

Yksi kermageeni eli Ccr-geenipari (cr kuvaa kermageeniä, kermageenitön hevonen olisi CC) vaikuttaa perusväriin seuraavalla tavalla;

Musta (aa + Ee/EE) + Ccr = smoky black (värityksellä ei suomennosta)

- Smoky black -hevonen ei yleensä eroa tavallisesta mustasta hevosesta, sillä kermageeni ei vaikuta mustaan väriin merkittävästi. Joskus smoky black -hevonen voi kuitenkin olla "tuhkaisen" värinen tai hivenen vaaleampi, "kulomusta" tai muistuttaa tummanrautiasta tai -ruunikkoa.

Ruunikko (Aa/AA + Ee/EE) + Ccr = ruunivoikko (buckskin)

- Ruunivoikko -hevonen sekoitetaan helposti hallakkoon ja niiden erottaminen onkin ilman geenien tai suvun tutkimista liki mahdotonta. Ruunivoikko hevonen on mustajalkainen, -harjainen ja -turpainen hevonen, jonka rungon väri on vaalentunut ruunikosta hieman oranssihtavaksi tai vaaleammaksi. Ruunivoikolla voi ruunikon tavoin olla myös siima.

Rautias (AA/Aa/aa + ee) + Ccr = voikko (palomino tai isabella)

- Koska kermageeni vaikuttaa eniten juuri rautiaaseen väriin, rautiaspohjaisella hevosella kermageeni näkyy parhaiten. Voikko hevonen on usein valkea- tai vaaleaharjainen ja sen rungon väritys on kermankellertävä, "kultainen". Sävy voi vaihdella jopa hyvin tummanruskeasta (ns. suklaanvoikko, mahd. sooty-geenin aiheuttama muunnelma) hyvin kalpeanvaaleaan keltaiseen (ns. isabellanvoikko).

KUVA!

Perusväri + crcr

Kahden kermageenin tuloksena saadaan hyvin vaaleita hevosia joita värityksistä tietämättömämpi voisi kutsua valkoisiksi hevosiksi.

Musta + crcr = smoky cream (ei varsinaista suomennosta)

- Smoky cream hevonen on liki valkoinen tai hyvin, hyvin vaalean kermanvärinen, iho on vaalenapunainen, kaviot vaaleat ja silmät vaaleansiniset tai hieman vihertävät. Vaikea erottaa perlinosta ja cremellosta.

Ruunikko + crcr = perlino (ei varsinaista suomennosta)

- Perlino hevonen on myöskin liki valkoinen, joskin usein sillä voi olla hieman punertavampi sävy karvassaan. Vaaleanpunainen iho, vaaleat kaviot ja vaaleansiniset/vihertävät silmät. Vaikea erottaa cremellosta ja smoky creamista.

Rautias + crcr = cremello (ei varsinaista suomennosta)

- Cremello on valkea hevonen, jonka harjas on valkoinen tai vaalean kermanvärinen. Vaaleanpunainen iho ja kaviot, vaaleansiniset/vihertävät silmät. Vaikea erottaa smoky creamista ja perlinosta.

KUVA!

Hallakkogeeni (Dun/Grullo), D-geeni

Hallakkogeeni vaikuttaa niin mustaan kuin rautiaaseenkin väritykseen vaalentaen sitä selvästi jättäen kuitenkin turvan, harjan, jalat ja ns. "villit merkit" (siima, aasinristi, seepraraidat) esille. Hallakoilla hevosilla voi olla myös kaksivärinen harjas, tummempi latvoistaan ja vaaleampi juurestaan. Hallakko/Hiirakko on alkukantainen väri jota esiintyy monilla villeillä roduilla, mm. Prezwalskin hevonen tai mustangi, mutta taas esimerkiksi arabeilla ja englantilaisilla täysiverisillä tai muilla pidemmälle kehitetyillä roduilla tätä väritystä ei (yleensä) tavata.

Sävyjä

* Hiirakko "Grullo" (musta hevonen + D, mustat jalat, häntä ja turpa, harmaanruskehtava runko)
* Hallakko "Classic dun" (ruunikko + D, mustat jalat, häntä ja turpa, vaaleanruskehtava runko)
* Punahallakko "Red dun" (rautias + D, tummanpunertavat jalat, häntä ja turpa, vaaleampi runko, voi näyttää puhtaasti rautiaalta)
* Voikkohallakko "dunalino" (voikko + D, hieman tummemmat jalat ja turpa, voikkomainen runko, vaaleat jouhet, voi näyttää puhtaasti voikolta)
* Ruunivoikonhallakko "dunskin" (ruunivoikko + D, tummahkot jalat, häntä ja turpa, vaaleanruskea runko, vaikea erottaa ruunivoikosta)
* Valkohallakko "perlino/cremello/smoky cream dun" (perlino/cremello/smoky cream + D, valkoinen runko, vaaleanruskeat/harmaat jalat, turpa ja harjas, riippuen pohjavärityksestä)

* Smoky Black + D, näyttää edelleen hiirakolta, kermageeni(hän) ei vaikuta merkittävästi mustaan väriin joten smoky black hiirakko on korkeintaan hieman vaaleampi kuin tavallinen hiirakko.

KUVA!

Hiirakoilla ja hallakoilla hevosilla on (liki) aina tietyt kuviot, ns. alkukantaiset kuviot (kts. muut merkit) itsessään joista ne on helpointa tunnistaa juuri hallakkogeenin kantajiksi.

Samppanjageenit, Ch-geeni

Samppanjageeni on hyvin samankaltainen kermageenin kanssa vaalentaen perusväriä, joskin samppanjageeni vaikuttaa myös mustaan väriin. Tunnusomaisia piirteitä samppanjageenin kantajalle ovat mm. syntyessään iho on vaaleanpunainen ja silmät siniset, mutta vanhetessaan silmät muuttuvat vaaleanruskeiksi ja ihoon tulee tummempia "läiskiä". Lisäksi karvapeitteessä on metallimainen kiilto. Pohjimmiltaan samppanjageenin kantaja voi olla minkä värinen tahansa ja hevonen voi kantaa kahta samppanjageeniä (ChCh-geenipari) ilman, että se vaikuttaa väritykseen (vrt. kermageeni). On sanottu, että valkomerkkisten hevosten iho palaa helposti (vaaleanpunainen, ei pigmenttiä), samppanjageeniä kantavan vaaleanpunainen iho ruskettuu!
Samppanjageeniä esiintyy monilla amerikkalaisilla roduilla, mm. Tennessee Walkereilla ja American Saddlebredeillä.

Sävyjä

* Classic champagne (musta + Ch, runko suklaanruskea, jouhissa ja mahd. jaloissa tummempi sävy. Sävy voi olla jopa lilahtava tai vihertävä.
* Sable champagne (brown + Ch, muistuttaa paljon classic champangea, vaikea erottaa)
* Amber champagne (ruunikko + Ch, runko kullankeltainen, suklaanruskeat jouhet ja jalat tätä vaaleammat.
* Gold champagne (rautias + Ch, muistuttaa paljon voikkoa, runko kullankeltainen tai joskus aprikoosinvärinen, jouhet yleensä valkoiset, mutta joskus voivat olla samanväriset rungon kanssa.)

KUVA!

* Gold Cream (rautias + Ccr + Ch, hyvin vaalea ja vaikea erottaa cremellosta muuten kuin ihon ja silmien värin perusteella)
* Amber Cream (ruunikko + Ccr + Ch, jouhet ja usein myös jalat ovat vaaleansuklaanruskeat, runko valkea, muistuttaa perlinoa)
* Sable Cream (brown + Ccr + Ch, muisuttaa gold creamia tai amber creamia)
* Classic Cream (musta + Cr + Ch, hivenen vaaleampi versio classic champangesta)
* Perlino/Cremello/Smoky Cream + Ch, hevosessa ei näy samppanjageenit vaikutukset, mutta se kantaa sitä mukanaan).

KUVA!

* Amber Silver (ruunikko + Z + Ch, mustat osat suklaanruskeat, ruskeat taas kullanväriset, jouhet valkoiset)
* Classic Silver (musta + Z + Ch, muistuttaa classic champangea valkoisilla jouhilla).
(* rautiaspohjainen hopeageenin kantaja + Ch, ei vaikutusta väritykseen)

KUVA!

* Gold dun (rautias + D + Ch, jouhet valkoiset, runko aprikoosin/lämpimän kerman värinen ja merkit hieman tummemmat)
* Amber dun (ruunikko + D + Ch, suklaanruskeat jouhet ja merkit, jalat voivat olla tummat tai vaaleat, runko hiekanruskea)
* Sable dun (brown + D + Ch, runko tummempi kuin amber dunilla, merkit ja jouhet suklaanruskeat)
* Classic grulla (musta + D + Ch, harmaanruskea runko, tummanruskeat jalat, pää/turpa ja merkit)

KUVA!

Lehmänkirjavat (Pinto, Skewblad, Piebald...)

Lehmänkirjavasta hevosesta puhutaan silloin, kun perusväriin on sekoittunut suurempia tai pienempiä valkoisia alueita joita ei (yleensä) ole pelkästään jaloissa tai päässä. Lehmänkirjavilla on aina tumma iho (paitsi valkoisten merkkien alta iho on vaalea) ja tummansilmät (ellei jokin toinen geeni vaikuta tähän ja jos valkoinen alue kulkee silmän yli tulee silmästä sininen).
Lehmänkirjavat on jaettu neljään kategoriaan kuvioiden muodon ja sijan mukaan; Frame overo, splashed white, sabino, tobiano ja lisäksi on olemassa myös tovero joka on kahden tai useamman kategorian sekoitus.
Kirjavat väritykset ovat dominoivia joten jos hevosella on yksikin seuraavista geeneistä itsessään, siitä tulee kirjava.
Lehmänkirjaville ei varsinaisesti ole olemassa omia geenimerkintöjä, mutta allekirjoittanut (ja moni muukin) itse merkitsee ne seuraavasti;

Frame Overo, O-geeni

Tai tutummin overo, on perusvärinen hevonen jossa valkoista on ekstrana päässä (valkopää tai iso läsi), mutta ei jaloissa (pienet sukat mahdolliset). Hevosella on myös valkoista kyljissä niin, että valkoinen harvoin ylittää selkälinjaa vaan kulkee sivuttain kyljillä, väri "kehyksinä" valkean ympärillä. Minimissään epäsäännöllinen läsi eikä muuta valkeaa, maksimissaan valkopää ja suurimmaksi osaksi valkoinen ruumis, mutta tumma selkä ja jalat.
Yleinen monilla lännenhevosroduilla ja näiden risteytyksillä.

KUVA!

- Overo on homotsykoottina (kaksi O-geeniä, eli OO-geenipari) letaali eli kuolettava, jonka takia kahta Overo-geeniä kantavaa hevosta ei pitäisi astuttaa keskenään.

Splashed white, SPL-geeni

Tai helpommin splash, on hevonen joka näyttää siltä kuin se oltaisiin käännetty selälleen ja heitetty valkoinen maalitölkki päälle. Valkoista on siis jaloissa, mahassa, kaulalla ja pään alueella, mutta ei selässä. Laikut ovat teräväreunaiset.
Minimissään hevosella on pari sukkaa ja läsi, maksimissaan se voi olla lähes valkea ja väriä on vain niskassa ja selässä.

KUVA!

- Jotkut splashit voivat olla kuuroja.

Sabino, Sb-geeni

Tavallisin kirjavuuden muoto ja se voi esiintyä niin pienimerkkisenä, että hevosta ei pakolla edes luokitella kirjavaksi. Laikut ovat hyvin epätasaiset ja joskus jopa päistärkarvaiset (valkoinen ja pääväri ovat sekoittuneet laikun reunalla). Minimissään sabinolla voi olla piirto ja pari sukkaa (sukissa usein juoksu eli jokin reuna on korkeampi kuin muu sukka) ja maksimissaan hevonen voi olla kokovalkea jolloin väriä on vain hieman korvanpäissä.

KUVA!

- Sabinogeeniä voi olla jopa sellaisissa roduissa joissa kirjavuus on oikeasti kieletty, mm. arabiantäysiverisillä ja suomenhevosilla.

Tobiano, T-geeni

Tunnetuin kirjavuuden muoto, se oikeasti "lehmänkirjava" hevonen. Laikut ovat suuria, suoria ja selvärajaisia. Valkoiset jalat ja valkoista yleensä enemmän selän puolella kuin mahan puolella. Päässä ei ole ylimääräistä valkoista (joskus läsi tai piirto).
Minimissään sukat jaloissa ja valkoinen pystyraita niskassa tai lautasilla, maksimissaan kokovalkea jolla enimmäkseen värillinen pää.

KUVA!

Tovero

Toveroksi kutsutaan sellaista kirjavaa hevosta jolla on kaksi tai useampi edellä mainituista geeneistä itsessään. Toverossa voi siis olla sekä tobianon enimmäkseen värillinen pää, mutta myös vaikkapa sabinon juoksusukat ja epätasaiset kuvioiden rajat. Usein toveroista on kuitenkin vaikea erottaa mitä niissä voisi olla ilman geenitutkimuksia.

KUVA!

- Medicine hat; hevonen on muuten valkoinen, mutta korvien ympärillä ja mahdollisesti otsassa on värillinen "myssy."
- "Kilpi"; hevonen on muuten valkoinen, mutta sillä on ryntäissä värillinen "kilpi."

Tiikerinkirjava (Appaloosa)

Tiikerinkirjava tai appaloosa hevonen on se Peppi Pitkätossun pilkullinen polle eli valkoinen (tai siis valkoiselta näyttävä) hevonen jolla on värillisiä pilkkuja kehossaan. Tiikerinkirjavista (tai englanniksi leopard complex) ei ole geneettisesti niin paljoa tietoa verrattuna muihin värityksiin.

Tiikerinkirjava hevonen vaatii "näkyäkseen" LP-geenin ja onko niitä yksi vai kaksi (vai ei yhtään jolloin kirjavuutta ei ole) määrää pilkkujen/valkoisuuden määrän, joskaan ei tiedetä miten itse "kuviointi" määräytyy varsalle. Tiikerinkirjavan hevosen iho on läikikäs, vaalenapunaisen ja tumman kirjava, ainakin turvasta, silmien ympäriltä sekä genitaalialueelta. Tiikerinkirjavien hevosten kaviot ovat raidalliset (vaaleita ja tummia pystyraitoja) ja silmien valkea osa, sclera, on valkea (hevosella tavallisesti musta, esim. ihmisillä valkoinen).
Tiikerinkirjavia värityksiä löytyy yhteensä kolme, mutta niillä on omat variaationsa. Nämä ovat;

Snow Cap ja Blanked Spot

(LPLP), muuten tummalla hevosella on valkoinen, iso länti lautasillaan. "Snow Cap"
(LPlp), sama läntti lautasilla, mutta läntissä on isoja, hevosen päävärin värisiä pilkkuja. "Blanked Spot"

Leopard ja Fewspot Leopard

(LPLP), hevonen on valkoinen ja siinä on hyvin vähän, jos ollenkaan värillisiä pilkkuja. "Fewspot Leopard"
(LPlp), hevonen on valkoinen ja siinä on paljon tai vähän vähemmän suuria, värillisiä pilkkuja. "Leopard" tai vähäpilkkuisena "Near-Leopard" eli melkein leopardi.

Snowflake

(LPLP), hevonen on värillinen, mutta siinä on pieniä valkoisia läiskiä ympäri kehoa. "Snowflake"
(LPlp), sama kuin ylempi.

Varnish roan "leopardipäistärikkö"

(LPLP / LPlp), hevonen on aluksi yksivärinen (kavioiden raidallisuus ja silmän valkoisuus kyllä näkyvissä), mutta ajan kanssa se ryhtyy kimomaisesti vaalenemaan jolloin pilkut tulevat esiin. Kaikki tiikerinkirjavat voivat vaaleta tällä tavoin tai olla vaalenematta.

KUVA!

Hevosten päänmerkit

Värillisellä hevosella voi olla päässään erilaisia valkoisia merkkejä joille kullekin on annettu omat nimensä ja joiden avulla hevosyksilöitä voi erottaa toisistaan. Valkoisten kuvioiden alla iho on yleensä vaaleanpunainen, eritoten jos valkoista on turvassa. Sitä miten merkit syntyvät varsoille, ei tiedetä eikä niiden genetiikkaa tunneta. Näinpä ollen kahdelle merkittömälle hevoselle voi hyvin syntyä läsipäinen ja korkeasukkainen varsa.
Allekirjoittanut on jakanut merkit seuraaviin kategorioihin;

Tähti

Tähdenalku (muutama hassu karva otsan paikkeilla)
Tähti (valkea läikkä otsan paikkeilla)
Pieni tähti (tähteä pienempi, tähdenalkua suurempi läikkä)
Iso tähti (selvästi tähteä suurempi läikkä)
Rengastähti (renkaanmuotoinen läikkä,)
Puolikuutähti (puolikuunmuotoinen läikkä)
Sydäntähti (sydämenmuotoinen läikkä, väärin tai oikein päin)
Pisaratähti (pisaranmuotoinen läikkä)
Epäsäännöllinen tähti "Epti" (tähti on hajakarvainen tai muuten epäselvän oloinen)

KUVA!

Piirto

Pyrstötähti/tähtipiirto (tähti + piirto)
Kapea piirto (piirtoa ohuempi viiva)
Piirto (valkea viiva otsasta kohti turpaa)
Katkopiirto (kahteen osaan katkennut piirto)
Puolipiirto (keskivaiheilla päätä oleva valkoinen viiva)
Kuonopiirto (turvan päältä puoliväliin päätä jatkuva piirto, tasapaksu)
Otsapiirto (otsasta koti turpaa kulkeva, mutta puolivälissä katkeava piirto, tasapaksu)
Huuliin asti ulottuva piirto "Haupi" (osuu huuliin, jopa alahuuliin)
Epäsäännöllinen piirto "Epspi" (Piirto ei ole suora vaan kulkee hieman missä sattuu)

KUVA!

Läsi

Läsi (piirtoa paksumpi raita)
Huuliin asti ulottuva läsi "Haulli" (piirtoa paksumpi ja osuu huuliin)
Kuonoläsi (Kuonopiirtomainen, mutta paksumpi)
Otsaläsi (otsapiirtomainen, mutta paksumpi)
Valkopää (leveä läsi joka kulkee silmienkin yli)

Muut

Valkokuono (valkoinen turpa)
Pilkku (pienehkö läikkä turvan päällä)
Jänispilkku (pienehkö läikkä leuassa)

KUVA!

Hevosten jalkamerkit

Kuin päänmerkitkin, myös jalkamerkit auttavat tunnistamaan hevosia toisistaan ja nekin on nimetty tämän toimenpiteen helpottamiseksi. Sukallisen jalan kavio on yleensä sukatonta kaviota vaaleampi ja kavioaines tällöin myös hieman tai hieman enemmän huonolaatuisempi. Samoin kuin päämerkkien, ei myöskään jalkamerkkien genetiikkaa tunneta.

Valkoinen sukka (polven/kintereen yläpuolelle valkoista)
Korkea sukka (korkeintaan polveen/kintereeseen valkoista)
Puolisukka (Polven/kintereen sekä vuohisnivelen välissä oleva valkoinen sukka)
Vuohissukka (korkeintaan vuohisniveleen asti valkoista)
Ruunusukka (korkeintaan ruununiveleen asti valkoinen)
Sepelsukka (valkoinen, n. 1 sentin korkuinen sukka)
Ruunuraja (valkoinen rengas aivan alaosassa ennen kaviota, voi olla melkein näkymätön -> vaalea kavio)
Valkokanta (kavion kanta valkoinen)
Valkoruunu (eturuunu on valkea)
Särkynyt sukka (pohjaväriä sukan sisällä)
Juoksu(sukka) (sukan jokin pää, takaosa, sivuosa tai etuosa, on pidempi kuin muu sukka, yleistä sabino-geenille).

KUVA!

Muita merkkejä

Alkukantaiset merkit

Alkukantaisia merkkejä esiintyy yleensä vain hiirakoilla ja hallakoilla (D-geenin omaavilla), poikkeuksena siima jollainen voi olla myös ruunikoilla tai ruunivoikoilla.
Tällaisia kuvioita ovat mm. siima (eel/donkey stripe) eli selkärankaa pitkin kulkeva tumma, ohut viiva, seepraraidat (zebra stripes) eli jaloissa heti tumman alueen jälkeen kulkevat poikittaiset raidat (voivat usein kulua vanhetessa ja "kadota") ja aasinristi (withers stripe) eli siimasta lavan kummallekin puolen kulkeva raita.
Joillain hallakoilla/hiirakoilla voi olla myös tumma pää (mahdollisesti pohjalla päistärikkö-geenisyys?).

Raidallisuus, "brindle", Bre-geeni

Erittäin harvinainen värimuunnos jossa hevosen pääväriin, yleensä runkoon, syntyy pystysuoria raitoja, jotka ovat pääväriä tummempia tai vaaleampia. Sitä, kuinka nämä raidat syntyvät ja periytyvät ei tiedetä, mutta vaikuttaisi siltä, että "brindle-geeni" olisi dominoiva joten brindlen hevosen varsasta mahdollisesti tulee myös, ainakin 50% mahdollisuudella, myöskin raidakas. Lisäksi uskotaan, että brindle-kuvioinnilla olisi jotain yhteistä päistärikkö-värityksen kanssa, mutta tästä ei olla varmoja. Bre-geeni on allekirjoittaneen itsekeksitty nimitys.

Rabicano, Rb-geeni

Rabicano-merkkinen hevonen on muuten päävärinsä värinen, mutta se "päistäriköityy" ainakin mahan, hännänympäryksen ja nivusten alueelta ja sillä ns. haisunäätähäntä, eli kaksivärinen häntä jossa on sekä pääväriä, että vaaleita jouhia sekaisin. Rb-geeni (allekirjoittaneen itsekeksitty geeninimitys) on mitä ilmeisimmin dominoiva.

Bend-Or -spots

Bend-Or spots-merkki/t on nimetty englantilaisen Bend Or-nimisen laukkahevosen mukaan jolla oli tällaisia suuria, tummia läiskiä perusvärissään. Läiskiä voi olla yksi tai muutama, joskus harvinaisesti jopa enemmänkin, ja ne ovat pääväriä huomattavasti tummempia ja n. kananmunan kokoisia. Kuviot näkyvät ainoastaan rautiaspohjaisissa värityksissä (mustassahan tummat merkit eivät näkyisi).
Mikä näitä läiskiä aiheuttaa, ei ole tiedossa eikä niillä vaikuta olevan mitään yhteyttä tiikerinkirjavuuteen.

Birdcatcher spots

Muuten värillisessä hevosessa hevosessa on pieniä valkoisia pilkkuja, vaikka se ei olisikaan tiikerinkirjava (snowflakes). Pilkut voivat ilmestyä vasta hevosen ollessa vanhempi tai vastaavasti jo olemassa olevat pilkut voivat kadota hevosen vanhetessa. Pilkkuja voi olla vain muutama tai todella paljon. Miten pilkut syntyvät, ei tiedetä, mutta uskotaan, ettei syy ole geneettinen.

Verijälki (blood mark)

Kimoilla hevosilla ilmenevä merkki joka ilmestyy/selvenee hevosen vaaletessa. Yleensä lavalle/lavoille ilmestyvä repaleinen, värillinen merkki johon on jäänyt syystä tai toisesta pohjaväriä, vaikka hevonen muuten olisikin jo valkoinen.
Miten tämä merkki syntyy, ei tiedetä.

Papurikkokuviointi (dappled)

Usein kimoilla, joskus ruunikoilla tai rautiailla näkyvä kuviointi jossa pohjaväriin ilmestyy pieniä, hieman pohjaa vaaleampia tai tummempia läikkiä. Miten syntyy, ei ole tiedossa.

Marmorikuviointi

Värilliseen hevoseen, usein ruunikoille, ilmestyvä verkkomainen, pohjaa vaaleampi tai tummempi kuviointi joka muistuttaa hieman kirahvin kuviointia. Miten syntyy, ei ole tiedossa.

KUVA!

----

Kuinka geenit sitten määräytyvät?

Kaikilla geenit muodostuvat geenipareista, jotka on yksinkertaisinta merkitä saman kirjaimen pienellä ja suurella kirjaimella, esim. Aa, aa, AA. Kaikille geeneille (tai ainakin suurimmalle osalle) on annettu omat kirjaimensa tai kirjainyhdistelmät niitä merkitsemään (kaikki nämä on jo esitelty edellä).

Geeniparit taas määräytyvät vanhemmilta varsalle ja siitä eteenpäin näiden varsoille. Emällä on yksi geenipari (esim. Aa) ja isällä on yksi geenipari (esim. Aa) jolloin varsalle on mahdollista tulla korkeintaan kolme erillaista versiosta samasta geeniparista (tässä tapauksessa siis AA, Aa tai aa).
Yksin tämä yksi geenipari ei vielä kerro minkävärinen hevosesta tulee vaan geenipareja on vielä paljon lisää joiden kaikkien yhteistyöllä syntyy hevosen lopullinen tai joissain tapaukissa myös piilevä väritys. Yksinkertaisimmat geeniparit ovat kolmella päävärillä;

/ = tai (pari voi olla erilainen)

Rautias -> AA/Aa/aa, ee
Ruunikko -> AA/Aa, EE/Ee
Musta -> aa, EE/Ee

Edellyttäen, että hevosen geenit (tai edes väritys) ovat tiedossa, voidaan alkaa määrittämään hevosen väritystä. Riippuen paljon värityksestä ja näin geenipareista. Pareja ryhdytään katsomaan yksi pari kerrallaan kummaltakin vanhemmalta kunnes ollaan saatu kaikki parivaihtoehdot esille ja niiden pohjalta syntyvät eri värivaihtoehdot joita voi olla kolmesta useampaan sataan.

Esimerkki geeniparien syntymisestä

Yksinkertainen geenisukupuu
Monimutkaisempi geenisukupuu

Joskus voidaan myös merkitä koko pitkä geenilitania, esim.

Rautias -> ww, gg, ee, (AA/Aa/aa), CC, dd, toto, rnrn ~ AA/Aa/aa, ee
Ruunivoikko -> ww, gg, E(e/E), A(a/A), Ccr, dd, toto, rnrn ~ AA/Aa, EE/Ee, Ccr

Mutta itse pidättäydyn merkitsemästä "turhia" geenejä, jotka eivät vaikuta millään muotoa hevosen näkyvään (tai piilevään) väritykseen.

Dominoiva ja resessiivinen

Geeneissä on olemassa dominoivat ja resessiiviset geenit. Dominoivat geenit (esim. G-geeni eli kimoa väritystä aiheuttava geeni) ovat geenejä, jotka näkyvät hevosessa selvästi. Resessiiviset geenit (esim. F-geeni mustalla tai ruunikolla hevosella, näkyy vain rautiaassa hevosessa vaalentamalla sen harjasta) taas eivät pakolla näy ollenkaan tai ilmenevät ainoastaan tietyissä värityksissä jolloin toisenvärinen hevonen (esim. musta hevonen F-geeniä) voi kantaa sitä mukanaan ja periyttää sitten varsoilleen sopivien geenien syntyessä.

A-geeni ~ dominoiva
A+-geeni ~ dominoiva (ruunikkopohjaisella, muilla resessiivinen)
At-geeni ~ resessiivinen (dominoiva ainoastaan Ata tai AtAt -geeniparina E-geenin kanssa)
E-geeni ~ dominoiva
G-geeni ~ dominoiva
W-geeni ~ dominoiva (dominoi kaikkia muita geenejä, "superdominoiva")
STY-geeni ~ dominoiva (ei näy mustassa)
F-geeni ~ resessiivinen (dominoi ainoastaan rautiaassa)
Z-geeni ~ resessiivinen (dominoi ainoastaan musta- tai ruunikkopohjaisessa värityksessä)
P-geeni ~ resessiivinen (dominoi ainoastaan rautiaassa tai ruunikossa)
RN-geeni ~ dominoiva
cr-geeni ~ dominoiva
D-geeni ~ dominoiva
Ch-geeni ~ dominoiva
O-geeni ~ dominoiva
SPL-geeni ~ dominoiva
SB-geeni ~ dominoiva
T-geeni ~ dominoiva
LP-geeni ~ dominoiva
BRI-geeni ~ dominoiva
RB-geeni ~ dominoiva


-------------------------------------------------------------

Jos sinulla on lisäkysymyksiä tai tahdot apua esim. hahmosi tai hahmojesi varsojen geeniperimän selvittämiseen, voit kääntyä allekirjoittaneen (Wankku) puoleen joko tällä foorumilla yksityisviestillä tai tulla nappaamaan minua hihasta mesessä (wangel_valo@hotmail.com) niin autan mielelläni.

Hahmosi geeniperimän tietäminen EI ole edellytys peliin mukaan päässyyn, kirjoitin tämän kaiken vain, että asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua geeneihin, mutta myös hevosten värityksiin joista on varmasti apua myös liittymistä suunnittelevien pohtiessa hahmonsa ulkomuotoa!