Liittyminen: Kuunsirppi (loppunut)

Johtaja oli poikkeuksellistakin arvaamattomampi ja pahantuulisempi, lähinnä aamulla käydyn tappelun takia jonka toinen osapuoli oli ollut laumaa jälleen kerran ahdistellut susilauma. Loppujen lopuksi uhka oli kuitenkin voitettu, vaikkakin siihen oli tarvittu Noen itsensä lisäksi pari muutakin lauman oria, mikä olikin se varsinainen syy moiseen äksyilyyn. Nyt Noki käyskenteli lauman lähistöllä kuin vahtia pitämässä ja hyökkäili aina välillä liian lähelle tammoja eksyviä oreja päin. Se ei puhunut kenellekään eikä kukaan ryhtynyt juttusille sen kanssa ja homma toimi. Noki oli kuitenkin hyvin tietoinen siihen luoduista arvioivista ja äkäisistä katseista jotka se tunsi selässään joka kerta kääntäessään selkänsä jollekulle laumalaiselle. Välillä laumalaiset vaihtoivat keskenään pari sanaa laiduntamisen lomassa, mutta muuten hiljaisuus oli lähes rikkumaton ja vaivaantunut. Noki oli jo valmis lähtemään hieman kauemmaksi päästäkseen eroon tuikeista ja ärsyttävistä katseista, kun joku lauman lukuisista nuorista oriista lähti lähestymään sitä hermostuneena. Mustakarvainen luimisti korvansa oitis ja väläytti hampaitaan, kun taas nuori lähestyjä otti mahdollisimman alistuvan asennon.
"Anteeksi että häiritsen teidän Johtajuutenne, mutta lauman lähistöllä näyttäisi hiippailevan joku harmaa tamma," ori sopersi asiansa. Noen sisällä kuohahti. Miksei sille ollut kerrottu aiemmin? Miksei se ollut itse haistanut tai nähnyt mokomaa tunkeilijaa?
"Tarkistan asian. Painu nyt siitä jonnekin," Noki ärähti ja nuori ori poistui kiireen vilkkaa takavasemmalle kun taas Noki lähti kohti metsänreunaa, jonne ori oli niin tiiviisti puhuessaan tiiraillut.

Kuunsirppi oli jo aikansa kierrellyt juuri löytämänsä hevoslauman lähistöllä ja pohtinut ankarasti metsän suomassa varjossa. Jos se näyttäytyisi, voisi tuloksena olla onnistunut laumaan liittyminen, mutta sillä ei toisaalta ollut hajuakaan millaisen lauman lähistöllä se hiippaili. Tamma oli huomannut nuoren oriin jo jonkin aikaa vilkuilevan sen suuntaan varovaisesti, mutta ei silti ollut varma oliko hevonen nähnyt sen. Pian nuori ori kuitenkin keskeytti ruohostamisensa ja lähti kohti isoa, laumaa kierrellyttä oria. Kaksikko vaihtoi pari sanaa ja nuori ori näytti todella pelokkaalta mikä pani aina niin oikeudenmukaisen tamman korvat väkisinkin luimuun. Pian silmät kuitenkin levisivät pelokkaina kun musta ori lähtikin astelemaan sitä kohti. Sirppi jähmettyi paikalleen vaikka olisi halunnut rynnätä karkuun.

Noki ravasi kevyin askelin kohti nyt jo näkökenttäänsä saanutta harmaaturkkista tammaa jolla oli hailakan punainen harja ja häntä. Oriin kasvoille oli piirtynyt melko tuikea ilme ja se lähestyi nopeasti tammaa. Päästessään ääni-etäisyyden päähän Noki pysähtyi siististi ja jäi tarkastelemaan tulijaa kylmä ilme silmissään.
"Esitän sinulle nyt kaksi kysymystä, ja sinun olisi paras vastata niihin asiallisesti," Noki kertoi pitäen äänensä mitäänsanomattomana ja kopeana.
"Ensimmäinen kysymys: mikä on nimesi? Toinen kysymys: mitä teet hiippailemassa laumani lähistöllä?" ori puhui ja antoi katseensa kierrellä tammaa. Se ei ollut varsinaisesti kovinkaan silmää hivelevä näky, mutta ilmiselvästi terve ja hyväkuntoinen, eikä täten siis mikään taakka laumalle... Noki sävähti hieman ajatuksiaan. Se oli vasta vähän aikaa sitten hyväksynyt laumaansa uuden jäsen, Petolinnun, ja nyt jo kaavaili toista. Ja tämäkin oli kaiken lisäksi tamma, joita Noki ei erityisemmin arvossa pitänyt.

Sirpin ego nosti päätään sen jouduttaessa komentelun alaiseksi ja tamma luimisteli nyt jo hieman äkämystyneenäkin vaikka pelkäsi edelleen. Kuullessaan sanan 'laumani' tamma säpsähti hieman. Ei ei, oliko se tavannut jo nyt lauman johtajaoriin? Sirppi keräsi itsensä kuitenkin nopeasti ja otti mahdollisimman ylpeän ja rohkean asennon luimien ahkerasti.
"Ensimmäinen vastaus: minun nimeni on Kuunsirppi. Toinen vastaus: etsin itselleni laumaa johon liittyä," tamma vastasi ja tarkasteli oria hieman ylimielinenkin pilke silmäkulmassaan. Sitä oli loukattu, ja sellaista se ei sietäisi edes lauman johtajalta.

[[ Pahoittelen viestin lyhyyttä. ]]

// Eipä tuohon kuole. :3 //

Noki luimi itsekin ja väläytteli hampaitaan. Eikä lauman maille muita hevosia ilmaantunutkaan kuin joitain nokkavia tammanketaleita?! Ja vielä tuollainen koppava katsekin oriin suuntaan... Eieiei, tuolle pitäisi opettaa tapoja. Mutta mitä nyt? Sehän etsi laumaa! Noen aivorattaat raksahtivat liikkeelle ja se katsahti tamman, Kuunsirpin, suuntaan hieman kyräillen.
"Jaa laumaan haluaisi tamma? Milläs tapaa olet ajatellut olla minulle hyödyksi jos vaikka sinut kelpuuttaisinkin mukaan joukkiooni? Nenäkkäitä pikku-tammoja en silmissäni siedä, joten asenteeseesi olisi hyvä saada muutos," Noki huomautti kylmästi ja vilkaisi laumaa kohti.
"Otin vasta vähän aikaa sitten yhden tamman, mikäs se nimi nyt olikaan? No kuitenkin. Teistä tammoista ei kyllä ole muuta kuin harmia, sano minun sanoneen niin," Noki päätyi jälleen ajattelemaan ääneen mutta tajusi sen onnekseen nopeasti ja mulkaisi Kuunsirppiä, kuin olisi sen vika että ori oli itse juuri sinä päivänä hieman hajamielinen.

Sirppi alkoi tajuta kuinka vaarallisen oriin kanssa oli luultavasti joutunut vastatusten, ja se sai tamman pitämään päänsä kiinni. Laumaan liittyminen kiehtoi silti edelleen Kuunsirppiä, eikä se enää hevin luovuttaisi. Kuullessaan hyöty-kysymyksen Sirppi pisti kaikki puheenlahjansa peliin.
"Jaa millä tavalla olisin hyödyksi laumalle? En ensinnäkään keksi mitään tapaa jolla olisin haitaksi laumalle, näin yleisesti ilmoittaakseni. Mutta että millä tavalla hyödyksi? Olen sanoakseni älykäs, oikein hyväkuntoinen ja loppujen lopuksi tottelen käskyjä oikein hyvin mikäli niikseen tulee. Ja osaan pistää hanttiin, tosin siitä en ole varma pidätkö sinä sitä hyveenä," Sirppi puhui rauhallisesti ja varmasti, vaikka valitsikin jokaisen sanansa todella huolellisesti.
"Millä nimellä muuten kutsun sinua tulevaisuudessa?" tamma älysi vielä ujuttaa mukaan kysymyksen, joka kieli itsevarmuudesta. Sisimmässään hevonen jännitti tulevaa päätöstä, mutta sitä se ei tietenkään tapansa mukaan myötäisi vaikka mikä olisi.

Noki alkoi myös kiinnostua: tämä ilmeisen uppiniskainen ja teräväkielinen tamma olisi kuitenkin epäilemättä hyvä lisä laumaan. Ori heilautti häntäänsä kärsimättömänä kuullessaan Kuunsirpin esittämän kysymyksen.
"Johtajaksi voit minua kutsua tammaseni. Sopikaamme seuraavasti: pääset koeajalle. Mikäli alat ryppyilemään tai aiheutat muuten hankaluuksia, on minun mietittävä tämä uudelleen. Siihen saakka olet laumalainen. Mutta pari varoituksen sanaista, ettet nyt aivan riehaannu. Minulle tai johtajatammalle, Kotkalle, ei panna hanttiin vaan määräyksiämme totellaan kyselemättä ja mitään kyseenalaistamatta. Onko asia selvä?" musta varmisti ja katsahti kulmiensa alta äkeästi tamman suuntaan. Jo toinen tamma laumassa lyhyen ajan sisällä. Mitä Kotkakin tähän sanoisi? Toisaalta, Noki oli lauman johtaja, ja Kotka pysytteli asemassaan vain siksi että muu lauma voisi muuten alkaa elämöimään liiallisien muutoksien takia. Tai niin ori itselleen ainakin uskotteli ahkerasti.

Sirppi ei ensin tahtonut ymmärtää hyvää tuuriaan todeksi vaan katsoi oria kuin hullua. Kun Johtaja sitten alkoi kuitenkin luetella jo lauman sääntöjä, tamma tajusi oriin olevan tosissaan. Tamman kasvoille hetkeksi syttynyt valo sammui nopeasti oriin tiukkien sanojen myötä.
"Kyllä on selvä, kiitos vain. Lähdemmekö sitten muun lauman luokse?" Sirppi kysyi ja tiiraili jo uteliaana Johtajan ohitse kohti muita laumalaisia jotka tyynesti laidunsivat kevään alun kuivaa ja ravinteetonta ruohoa. Mutta ruohoa se oli kuitenkin, ja tammaa itseäänkin poltteli päästä sitä maistamaan.

[[ Loppu (ko) ? ]]

// Jeps, tämä oli tässä. =) //

Noki tuhahti toisen innostuneisuudelle. Kaipasihan kuka tahansa hevonen kuitenkin aina joskus lajitovereidensa seuraa, eikä tämä yksilö ollut varmaan paljoakaan nähnyt moisia vähään aikaan.
"Kyllä, kyllä vain. Muista kuitenkin se koeaika," ori vielä lisäsi pilkallaan ja pyörähti ketterästi ympäri ja lähti ravaamaan kohti laumaa hirnuen kiinnittääkseen muiden laumalaisten huomion. Olihan laumaan saatu uusi jäsen, ja sellainen oli toivotettava toki tervetulleeksi hyvien tapojen mukaisesti.